Trukkityypit, tekniset termit ja muu alan ammattisanasto

Vastapainotrukki on todennäköisesti kaikkein yleisin haarukkatrukkityyppi. Vastapainotrukit jaetaan käyttövoimansa mukaan useimmiten kahteen luokkaan, sähkötrukkeihin ja polttomoottoritrukkeihin. Jälkimmäisiin lukeutuvat diesel- ja nestekaasutrukit ja ne kattavat myös hybriditrukit. Termi vastapainotrukki on lähtöisin koneen perässä olevasta vastapainosta, joka toimii vastapainona trukilla käsiteltäville materiaaleille.

Vastapainotrukeissa on jo pitkään ollut käytössä luokittelutapa, jonka perusteella on voitu valita oikea trukki tiettyyn käyttökohteeseen. Nykyisin EU:n asettamat tiukat dieselmoottoreiden pakokaasujen päästörajat mahdollistavat kuitenkin myös dieseltrukkien käytön hyvin tuulettuvissa sisätiloissa, vähintäänkin rajoitetun käyttöajan verran.

Vastaavasti sähkötrukkeja voidaan nykyään valmistaa dieseltrukkien rungolle, joten sähkötrukkikin voi olla joihinkin käyttökohteisiin varsin riittävä ulkotrukiksi. Vastapainotrukkien nostokapasiteetit voivat olla kaikkea yhden ja jopa 80 tonnin väliltä.

Sähkötrukki on yleinen vastapainotrukkityyppi erityisesti sisätiloissa tehtävissä kuormankäsittelytöissä. Sähkötrukin voimanlähteenä on ladattava akku, joka toimii myös sähkötrukin vastapainon osana. Osa vastapainosta on koneen perässä sijaitsevassa takapuntissa. Sähkötrukki on työkäytössä täysin päästötön ja lähes äänetön, joten se on hyvä valinta sisätiloissa käytettäväksi. 

Polttomoottoritrukkiin verrattuna sähkötrukin etuja ovat myös nopeat määräaikaishuollot ja korjaukset, joista koostuu suuri osa trukin elinkaaren aikaisista käyttökustannuksista. Rakenteellisilta mitoiltaan sähkötrukki on yleensä lyhyempi kuin saman nostokapasiteetin omaava diesel- tai kaasutrukki. 

Sähkötrukki voidaan varustella monipuolisesti: esimerkiksi lämmitettävällä ohjaamolla varustettuna se toimii hyvin myös ulko- tai kylmätilakäytössä. Sähkötrukin säilytys, varastointi ja lataus on kuitenkin syytä tehdä lämpimässä tilassa.

Sähkötrukin voimanlähteenä toimii lyijyakku tai modernimpi Lithium-Ion-akku. Akun kapasiteetti (Ah) määrittelee hyvin pitkälti sähkötrukin ajo- ja käyttöajan. Sähkötrukkeja valmistetaan nykyään lähes yhtä suurilla nostokapasiteeteilla kuin dieseltrukkeja, ja suurimpien koneiden nostokapasiteetti onkin jo 48 tonnia. Sähkötrukkien suorituskyvyt ja akkutekniikat ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi, minkä vuoksi niistä on tullut hyviä vaihtoehtoja polttomoottoritrukeille yhä useammissa käyttökohteissa.

Polttomoottorilla toimiva dieseltrukki on lähes jatkuvasti käytettävissä, koska siinä ei ole ladattavia tai vaihdettavia akkuja. Ominaisuus tekee dieseltrukista suositun vastapainotrukin erityisesti ulkotilojen logistiikkatöihin. Dieseltrukki on fyysiseltä kooltaan suurempi kuin vastaavan nostokapasiteetin sähkötrukki, mikä tekee koneesta monesti vakaamman suurten, painavien tai pitkien kuormien käsittelyssä. Trukki voidaan myös varustella esimerkiksi paripyörillä, mikä tuo rutkasti lisää vakautta pitkien kappaleiden hallintaan. 

Dieseltrukkien iso rengaskoko ja reilu maavara mahdollistavat trukin käytön ulkona. Kone suoriutuu verrattain hyvin myös kovaa ja tasaista ajopintaa, kuten asfalttia, huonommilla pinnoilla. Dieseltrukin ylläpitokustannukset ovat useimmiten huomattavasti suuremmat kuin vastaavan sähkökäyttöisen vastapainotrukin, mutta vastaavasti koneen hankintakustannus on yleensä edullisempi. Nykyään kaikilla myytävillä uusilla dieseltrukeilla täytyy olla Stage V -päästöluokitus.

Kaasutrukki on trukkityyppi, joka käyttää polttoaineenaan nestekaasua. Koneen toimintaperiaate perustuu polttomoottoriin, joka muuntaa nestekaasun energiaksi trukkia varten. Nestekaasutrukin etuja ovat polttomoottorin tuoma tehokkuus, voima ja vääntö. 

Kaasutrukki soveltuu hyvin ulkotilakäyttöön ja lähes rajoittamattomasti myös sisätiloissa käytettäväksi. Polttoaineena oleva kaasu palaa puhtaasti, eli kone ei aiheuta samalla tavalla päästöhaittoja kuin dieseltrukki. Myös kaasutrukin käyntiääni on rauhallisempi ja tasaisempi kuin vastaavalla dieseltrukilla. 

Kylminä vuodenaikoina kaasutrukkia kannattaa säilyttää lämpimissä sisätiloissa, sillä kaasujärjestelmän osat voivat vaurioitua pakkasesta tai lämpötilojen vaihtelusta. Kaasutrukkien nimelliset nostokapasiteetit ovat useimmiten 1,5–10 tonnin välillä.

Työntömastotrukki on sähkötoiminen, useimmiten tasaisen lattian omaavassa sisävarastossa käytettävä konetyyppi. Tönärille ominaisia työtehtäviä ovat kuormalavahyllyjen lastaus ja purku. Työntömastotrukki on reilusti lyhyempi kuin vastapainotrukki, minkä ansiosta sen käyttö vaatii vähemmän käytäväleveyttä kuormalavahyllyjen välissä. Tönärin toiminta perustuu pääasiassa eteenpäin työntyvään mastoon, jota käyttäen lavojen kuormaaminen hyllylle onnistuu myös kapeassa käytävätilassa. 

Tönäri voidaan varustella ulkokäyttöön soveltuvilla pyörillä, eli konetta voidaan käyttää satunnaisesti myös piha-alueilla. Lämmitettävällä ohjaamolla varustettuna konetta voidaan operoida viihtyisästi myös pakkasvarastoissa ja muissa kylmätiloissa. Tönärien nostokyvyt sijoittuvat tavallisesti 1000–2500 kg:n välille ja mastomallista riippuen koneiden suurimmat nostokorkeudet voivat olla jopa yli 10 metriä.

Maastotrukki on trukkityyppi, jolla onnistuu tavaroiden kuormaus- ja siirtotyöt ympäri vuoden myös haastavissa maastoissa ja hankalissa käyttöolosuhteissa. Maastotrukin traktorimalliset, suuret renkaat ja korkea maavara tekevät konemallista mainion työkoneen pehmeille ajoalustoille, kuten soralle tai hiekalle, puhumattakaan mäkisestä tai muuten epätasaisesta ajopinnasta. 

Maastotrukit voivat olla kaksi- tai nelivetoisia. Tehokkaan ja vääntävän voimansiirtolinjaston ansiosta ne omaavat todella hyvän mäennousukyvyn. Maastotrukkeja valmistetaan yleisesti 1500–5000 kg:n nimellisellä nostokapasiteetilla. Koneiden tyypillisiä käyttökohteita ovat erilaiset työmaat, maatalous, puutarhat ja kasvihuoneet, teollisuus, varastointi sekä yleinen logistiikka.

Pinoamisvaunu on konetyyppi, joka tunnetaan monella eri nimellä: pinoaja, pinkkari, pinontatrukki, pinontavaunu ja pinoamisvaunu. Pinoamisvaunu on sisälogistiikan työkone, jonka pääasiallinen tehtävä on nostaa, laskea ja siirtää kuormalavoja. Pinkkari on ketterä työkone pieneenkin varastotilaan ja sillä voidaan nostaa kuormalavoja jopa 6 metrin korkeuteen maston mallista riippuen. 

Pinontavaunuja valmistetaan manuaalisina ja täysin akkukäyttöisinä, eli sähkömoottorilla varustettuina malleina. Sähkömoottori voi olla myös pelkästään nostotoiminnossa, jolloin puhutaan käsikäyttöisestä pinkkarista. Tällöin nosto- ja laskutoiminnot tapahtuvat kevyesti nappia painamalla, mutta koneen varsinainen liikuttaminen tapahtuu lihasvoimalla. 

Pinontavaunun tyypillinen nostokapasiteetti on 1000–2000 kg. Pinkkari on usein varusteltu perusnostotoiminnolla ja vapaanostomastolla. Pinoamisvaunuja on saatavilla seisontaläpältä ajettavina ja perässäkäveltävinä vaihtoehtoina.

Lavansiirtovaunu on sähkökäyttöinen sisäkone, jolla siirretään lavakuormia tai muita materiaaleja. Lavansiirtovaunu on lähes poikkeuksetta varustettu vakiomittaisilla 1150 mm:n trukkihaarukoilla, mutta saatavilla on myös erikoisvalmisteisia vaunuja esimerkiksi teräsrullien siirtoon. 

Lavansiirtovaunulla voidaan tyypillisesti nostaa 2000–2500 kg:n kuormia, mutta erikoismallisilla vaunuilla voidaan käsitellä jopa 6 tonnin kuormia. Lavansiirtovaunujen yleisimpiä käyttökohteita ovat eri alojen varastot, tuotantotilat ja rahtiterminaalit. Lavansiirtovaunuja valmistetaan seisontaläpältä ajettavina ja perässäkäveltävinä vaihtoehtoina.

Tukipyörätrukki on nimitys korkealle nostavalle pinontavaunulle, jossa on rungon sivuista hydraulisesti avautuvat tukijalat. Tukijalakset antavat koneelle lisää vakautta, kun kuormaa nostetaan korkealle. Tukipyörätrukki on yleinen sisäkone varastointi- ja tuotantoalan yrityksissä. Konetyypillä on nopea siirtää kuormia pitkiäkin matkoja ja hyllyttää lavoja jopa 7 metrin korkeuteen asti. Tukipyörätrukkeja valmistetaan noin 1350– 2000 kg:n nostokapasiteetilla ja useilla erilaisilla mastovaihtoehdoilla.

Vetotrukki on seisten tai istuen ajettava vetovaunu ja sitä käytetään joko sisä- tai ulkotiloissa. Sisätiloissa käytettävä vetotrukki on yleensä akkukäyttöinen ja sen vetokapasiteetti on 2–8 tonnia. Akkutoimista vetotrukkia käytetään useimmiten tuotantolaitosten, varastojen ja terveydenhuollon sisäisessä logistiikassa, eli tilausten keräilyssä sekä komponenttien tai muiden materiaalien siirrossa. Vetotrukin toiminta perustuu sen nimen mukaisesti vetämiseen: koneen perään kytketään rullakoita tai muita vaunuja. Ulkona käytettäviä eli polttomoottorilla toimivia vetotrukkeja näkee useimmiten lentokentillä siirtämässä matkalaukkuvaunuja.

Keräilytrukki on suunniteltu erilaisiin käyttöympäristöihin tehostamaan ja helpottamaan tavaroiden keräystä ja kuljetusta. Keräilytrukin toimintaperiaate nojaa myös ihmisvoimiin: kuljettaja kerää tavarat kuormalavalle tai keräilykoneen omaan tai siihen kiinnitettävään vaunuun. Keräilykone toimii monesti varasto- ja tuotantotiloissa yhtenä tärkeimpänä materiaalinkäsittelykoneena. 

Keräilytrukit luokitellaan matala- ja korkeakeräilijöihin ja kummastakin ryhmästä löytyy useita erilaisia malleja ja nostokorkeuksia. Matalakeräilijällä kuljettaja kerää tuotteita lattialla seisten eli ensimmäiseltä tai toiselta hyllytasolta. Korkeakeräilijällä voidaan nousta töihin jopa yli 12 metrin korkeuteen. Keräilykonetta hankkiessa on hyvä huomioida turvallisuus, työtehokkuus ja ergonomia sekä tarvittava keräilykorkeus.

Kylkitrukkeja käytetään sivuttaissuunnassa tapahtuvaan puutavaran käsittelyyn sekä terästehtailla, rakennustyömailla ja varastoissa, joissa työskennellään pitkien ja raskaiden materiaalien parissa. Kylkitrukkeja valmistetaan polttomoottorikäyttöisinä ja sähkökäyttöisinä nostokapasiteetista 2500 kg alkaen. Kylkitrukkeja on saatavilla 3- ja 4-pyöräisinä malleina.

Monitietrukki luokitellaan erikoistrukiksi, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus on mitoiltaan pitkien tavaroiden käsittely ulko- ja sisätiloissa. Tämä trukkimalli soveltuu hyvin käytettäväksi ahtaissa tiloissa sen monipuolisen ohjattavuuden ja kompaktin runkorakenteen ansiosta.

Monitietrukin erikoisuus on sen kääntyvät pyörät, minkä ansiosta koneella voidaan ajaa myös sivuttain. Konetyyppiä kutsutaan myös nelitietrukiksi ja sillä voidaan suorittaa metalli- ja puutavaran nosto- ja siirtotöitä sekä erilaisten pitkien rakennusmateriaalien siirtoja. Monitietrukkeja on saatavilla polttomoottorikäyttöisinä ja sähkökäyttöisinä. Koneiden nostokapasiteetit yltävät jopa 25 tonniin saakka.

Vapaanosto on trukin tai muun varastokoneen nostomaston ominaisuus. Se kertoo korkeuden, johon kuorma voidaan nostaa (vapaanostokorkeus) ennen kuin nostomaston jatke alkaa nousta ja näin ollen maston rakennekorkeus kasvaa. Vapaanostoa tarvitaan yleensä tilanteissa, joissa työskennellään esimerkiksi merikontin sisällä tai puretaan/lastataan kuormaa kahteen kerrokseen korkeudeltaan rajallisessa tilassa, esimerkiksi rekan perävaunussa.

Mikäli nostomastossa ei ole vapaanosto-ominaisuutta, alkaa mastorakenne nousta heti kuormaa nostettaessa. Tällöin myös trukin ajokorkeus kasvaa. Vapaanostomaston tunnistaa useimmiten mastorakenteen keskellä olevasta yhdestä tai kahdesta vapaanostosylinteristä.

Perusnostotoiminto on yleinen ominaisuus sisälogistiikan sähkökäyttöisissä varastokoneissa kuten lavansiirto- ja pinontavaunuissa. Perusnoston saa aikaan hydrauliikkasylinteri, jota ohjataan ajokahvassa sijaitsevalla erillisellä nosto- ja laskupainikkeella. Perusnostolla voidaan korottaa koneen runkoa/telihaarukoita noin 0–200 mm, eli ehkäistä koneen rungon ottaminen kiinni esimerkiksi lattiakaltevuuksien, kynnyksien tai kaivonkansien yli ajettaessa. Tietyissä konemalleissa perusnosto-ominaisuus voi mahdollistaa myös kahden kuormalavan samanaikaisen kuljetuksen.

Simplex-masto on rakenteeltaan yksiosainen masto. Simplex-masto löytyy useimmiten pinontavaunusta eli pinkkarista ja sen nostokorkeus on lähes aina alle 2 m. Simplex-mastolla varustettu kone sopii hyvin myymälä-, tuotantotila- ja varastotyöskentelyyn, jossa edellytetään vain matalia nostokorkeuksia ja/tai konetta käytetään työskentelypöytänä ja sillä tehtävät työt ovat hyvin yhdenmukaisia.

Duplex-masto eli kaksiosainen masto on hyvin yleinen mastotyyppi erilaisissa varasto- ja materiaalinkäsittelykoneissa kuten vastapainotrukeissa. Duplex-mastoja käytetään sekä ulkokoneissa että sisäkoneissa ja tyypillisimmin näitä koneita käytetään kohteissa, joissa ajokorkeudella ei ole suurta merkitystä. 

Kaksiosaisessa nostomastossa on nimensä mukaisesti kaksi osiota eli mastojatketta ja vapaanostokorkeutta on hyvin vähän tai ei lainkaan. Yleisesti ottaen voi sanoa, että duplex-mastolla trukkihaarukoita nostaessa maston jatke alkaa nousta heti lähes samassa korkeussuhteessa kuin nostettavat trukkihaarukat nousevat. Samalla ajokorkeus kasvaa, mikä on hyvä huomioida liikkeelle lähtiessä.

Kolmijatkeinen triplex-masto sisältää kolme maston osiota ja on kenties yleisin mastotyyppi vastapainotrukeissa, työntömastotrukeissa ja muissa materiaalinkäsittelyn nostokoneissa. Triplex-masto on varusteltu toteutustavasta riippuen myös yhdellä tai kahdella vapaanostosylinterillä, mikä tekee mastomallista hyvin monipuolisen erilaisiin käyttökohteisiin.

Kolmijatkeisen maston yleisin korkein nostokorkeus on 4500–4800 mm ja vapaanostoa hyödynnettäessä koneella voi työskennellä esimerkiksi merikontin sisällä. Trukkihaarukoita nostettaessa nousee ensin maston sisimmäinen maston jatkeosa ja vasta sitten keskimmäinen maston jatkeosa uloimman masto-osan eli maston rungon pysyessä paikoillaan.

Nelijatkeinen eli quadruplex-masto sisältää neljä maston osiota, joista 3 on liikkuvia ja uloin osio on maston runkorakenne. Myös Quad-mastona tunnettu mastotyyppi on monesti valittu mastomalliksi sisälogistiikan korkealle nostaviin varastokoneisiin, kuten työntömastotrukkeihin. Quad-mastolla voidaan nostaa kuormia mallista riippuen jopa 13 metriin saakka. 

Tämän mastotyypin etuna verrattuna yhtä korkealle nostavaan triplex-mastoon on sen matalampi rakennekorkeus. Haittapuolena taasen voi olla se, että masto on raskasrakenteinen ja saattaa vähentää kuljettajan näkyvyyttä maston suuntaan.

Fingertip-ohjaus tunnetaan myös minivipuohjauksena, joka on yksi trukin hydrauliikkatoimintojen ohjaamisen tapa. Fingertip-vivut ovat sähköisesti esiohjattuja, eli hallintavipujen ja varsinaisen hydrauliikkalohkon välissä on elektronisesti toimiva ohjainyksikkö. 

Perinteisempi tapa ohjata trukin hydrauliikan toimintoja on hydrauliikkavivusto. Hydraulivivut ovat suorassa yhteydessä hydraulilohkoon ja ne säätelevät maston ja haarukkakelkan lisähydrauliikan ohjausta hyvin virtaviivaisesti. Usein puhutaankin, että kuljettaja tuntee vivuissa hydrauliikan virtauksen ja saa näin parhaan tuntuman esimerkiksi tarkkaan nostotyöhön. Fingertip-ohjauksessa vastaavaa tuntumaa ei ole. Fingertip-ohjaus toisaalta on monipuolisesti säädettävissä äärimmäisen tarkkaan työhön käyttökohteen ja myös kuljettajan omien mieltymisten mukaan. 

Vastapainotrukki varustellaan yleisesti jollain lisälaitteella kuten haarukkalaitteella kuormalavojen käsittelyä varten. Käyttötarpeen mukaan lisälaite voi olla myös esimerkiksi rullapihti paperirullia tai muita pyöreitä kappaleita varten tai kääntäjä, joka mahdollistaa taakan kääntämisen. 

Lisälaitetta hankkiessa on tärkeä muistaa, että laitteen asentaminen trukkiin pienentää trukin todellista nostokapasiteettia lisälaitteen painon verran. Lisälaitteen painon lisäksi jäännöskapasiteetin laskemiseen tarvitaan tieto lisälaitteen siirtymästä eteenpäin (mm) sekä laitteen painon keskipisteestä (mm).

Asetinlaite on nimitys trukkiin asennettavalle hydrauliselle lisälaitteelle, jolla voidaan liikuttaa haarukoita sivuttaissuunnassa yhtäaikaisesti ja levittää/kaventaa yksittäisten haarukkapiikkien sijaintia suhteessa toisiinsa. Asetinlaitteessa siis yhdistyy sivusiirto ja levennys-kavennustoiminnot ja se edellyttää trukilta kahta hydrauliikkatoimintoa. Asetinlaitetta ohjataan kätevästi perinteisillä hydraulivivuilla, joystickilla tai fingertip-ohjaimilla.

Ilmajousitettu kuljettajan istuin on erinomainen lisävaruste trukkeihin. Se lisää työskentelyn ergonomiaa ja tekee istumistyöstä miellyttävää ja tehokasta pidemmilläkin työvuoroilla. Kompressorilla toimiva ilmaistuin valitaan monesti trukin istuinmalliksi nopean ja helposti tapahtuvan painon- ja korkeussäädettävyyden takia. Ilmaistuimia on saatavilla useilta valmistajilta, kuten Grammer, ja niihin löytyy monia erilaisia lisävarusteita, kuten kyynärtuet tai kangaspäällinen.

NexSys on Enersys-akkuyrityksen käyttämä brändinimi lisäarvotuoteperheelle, joka sisältää eri akkutyyppejä ja varaustekniikoita. NexSys TPPL on ohutlevy-puhdaslyijy-akkutekniikka, joka mahdollistaa akun tauko- ja pikavaraamisen. NexSys ION vastaavasti on litiumtekniikaan perustuva ajovoima-akku, joka mahdollistaa akun tauko- ja pikavaraamisen. NexSys-akkutekniikoille on tunnusomaista, että ne ovat vesitysvapaita, mikä tarjoaa monia käyttöetuja verrattuna perinteisiin avoimiin vesitettäviin tai gel-tekniikan ajovoima-akkuihin.

Vesitysvapaa akku on akku, joka ei vaadi lainkaan vesitystä. Lyijypohjaisista akuista puhuttaessa tarkoitetaan tällöin VRLA-akkuja (venttiilisäädetyt akut, valve regulated batteries), joista ei käytön aikana vapaudu vetyä samassa määrin kuin avoimista vesitettävistä akuista. Monesti puhutaan myös ”virtuaalisesti huoltovapaista” akkutekniikoista.

Trukkiakun säännöllisesti tehtävät vesitystoimet on hyvä laskea trukin ylläpitokuluihin, jos työkoneen elinkaaren kuluista pidetään tarkkoja laskelmia. Vesitysvapaa akku on monessa käyttökohteessa kannattava valinta, sillä unohtunut vesitys voi heikentää oleellisesti akuston elinikää.

Lithium-Ion-akkujen hyötyjä ovat niiden pitkä käyttöikä, hyvin nopea täyteen- ja taukovaraus sekä korkea hyötysuhde. Li-Ion-akut ovat virtuaalisesti huoltovapaita akkuja kuten vesitysvapaat lyijyakutkin. Litium- akkuteknologioita on useita, ja uusia eri metalliyhdisteitä sisältäviä kennoja kehitellään jatkuvasti lisää. Litium-akkujen yksi huomioitavista eroista lyijyakkuihin verrattuna on, että normaalissa käytössä niistä ei aiheudu lainkaan haitallisia varauskaasuja.

Litium-akkujen loppukierrätyksessä saadaan tällä hetkellä otettua talteen varsin vähän arvokkaita maametalleja uusien akkujen valmistamiseksi, ja tästä syystä Li-Ion-akuilla on oma kustannuksensa niiden elinkaaren päättyessä. Vastaavasti lyijyakuilla on elinkaaren päättyessä positiivinen arvo. Niiden raaka-aineista saadaan otettua talteen yli 90 prosenttia uusien akkujen valmistamiseksi ja muuhun uudelleenkäyttöön. 

Kuormatuki on trukin haarukkakelkan päälle asetettava metallinen tukirautakehikko. Kuormatuki suojaa maston osia, kuten hydrauliikkaletkuja kuorman aiheuttamilta vaurioilta. Kuormatuki voidaan asentaa tukemaan myös kuormattavia taakkoja, jos ne ovat erityisen korkeita, epävakaita tai kevyitä. Yleisimmin kuormatuen/haarukkatuen näkee vastapainotrukeissa tai sisälogistiikan pinontavaunuissa ja työntömastotrukeissa.

Umpikumirenkaat eli joustokumirenkaat ovat paras valinta trukeille, joilla ajetaan pääsääntöisesti sisällä, mutta ne soveltuvat käytettäväksi myös ulkona. Joustokumirenkaat ovat pitkäikäiset ja nimensäkin mukaisesti puhkeamattomat täyskumirenkaat. Renkaiden rakenne tekee niistä melko kovat ajettavat ulkotilojen pinnoilla.

Monissa käyttökohteissa trukkeihin voidaan valita eturenkaiksi ilmakumirenkaat ja takarenkaiksi joustokumirenkaat. Näin eturenkaat tuovat ajoon pehmeyttä ja takarenkaat kestävät paremmin esimerkiksi toistuvien peruutusten rasituksia. 

Joustokumirenkaita ja ilmakumirenkaita valmistetaan tahraamattomina malleina, jotka eivät jätä lattiaan jälkiä. Kumpikin rengasmalli voidaan lisäksi pinnoittaa talvikuviolle, jolloin renkaalla on reilusti enemmän kitkapintaa parantamaan pitoa talven liukkailla keleillä.

Henkilönostokori on trukin haarukoihin asennettava lisälaite, jonka avulla voidaan työskennellä turvallisesti korkealla sijaitsevissa kohteissa. Henkilönostokoreja valmistetaan yhden ja kahden henkilön malleina. Laadukkaan nostokorin ominaisuuksiin lukeutuu useita turvavarusteita: muun muassa suojaus sähköiskuja vastaan, kiinnityspisteet putoamissuojaimille, sormisuojat korin sivuilla sekä salpalukitus ovessa. Nostokori kiinnitetään trukkiin aina varmalla kaksoislukituksella. 

Suomen lainsäädäntö on määritellyt useita vaatimuksia henkilönostokorin ja trukin turvalliseen ja oikeaan työkäyttöön. Varmista aina ennen henkilönostokorin ja trukin käyttöä, että oma yhdistelmäsi on lain vaatimusten mukainen.

Nostokyky eli nostokapasiteetti kertoo nostotyökoneen suurimman nostotehon. Käytännössä nostokykyä ei saa ylittää, sillä se on valmistajan määrittelemä raja-arvo, jonka puitteissa trukki toimii luotettavasti ja turvallisesti. On myös hyvä huomioida, että jatkuva työnteko nostokyvyn maksimirajoilla voi rasittaa trukkia merkittävästi. 

Tästä syystä, kuten mitä tahansa teknistä työkonetta, myös trukki- tai varastokonehankintaa tehtäessä on järkevä mitoittaa kone yhtä nostokapasiteettikokoa suuremmaksi. Nostokyvystä puhuttaessa on muistettava, että termi voi olla epätarkka ja on hyvä tarkentaa, puhutaanko nimelliskapasiteetista vai noston jäännöskapasiteetista. Lisälaite, kuten haarukoiden asetinlaite, pienentää painonsa verran koneen nostokykyä.

Kaikille materiaalinkäsittelyn työkoneille, kuten trukeille, on määritelty maksiminostokyky eli nimellinen nostokapasiteetti. Tämä nimelliskapasiteetti ilmaisee suurimman painon, joka koneella voidaan nostaa tietylle korkeudelle tietyllä painopiste-etäisyydellä. Esimerkiksi 5-tonninen trukki ei arkikielessä automaattisesti tarkoita sitä, että trukilla voidaan tosiasiassa nostaa mikä tahansa viiden tonnin kuorma ja kuinka korkealle tahansa. Esimerkiksi lisälaite, kuten haarukoiden asetinlaite, pienentää painonsa verran koneen nostokykyä.

Painopiste-etäisyys on trukkeihin, varastokoneisiin ja muihin materiaalinkäsittelyn nostotyökoneisiin liittyvän sanaston yksi keskeisimmistä käsitteistä. Tämä ammattisana kuvaa kuorman ja haarukan tyven välistä etäisyyttä, jonka rajoissa ilmoitettu nimellinen nostokapasiteetti toteutuu. 

Esimerkiksi painopiste-etäisyys 3500 kg / 500 mm tarkoittaa, että kone nostaa turvallisesti maksimissaan 3500 kg, kunhan kuorman painopiste on korkeintaan 500 mm:n etäisyydellä haarukoiden tyvestä. Painopiste-etäisyys mitataan aina haarukoiden tyvestä haarukoiden kärkiä kohti.

Painopiste-etäisyys on konevalmistajan määrittelemä mitta ja se vaihtelee nostokyvyn eli nostokapasiteettiluokituksen ja konemallin mukaan, yleisimmät ovat 500, 600, 900 ja 1200 mm. Mitä suurempi painopiste-etäisyys, sitä suurempi trukin kokoluokka on kyseessä. Vastaavasti kuorman painopiste -termi tarkoittaa painopisteen keskikohtaa. Mitä kauempana kuorman painopiste on, sitä pienempi on sallittu nostokuorma.

Jäännöskapasiteetti kertoo trukin tai muun koneen todellisen nostokyvyn tietyissä tilanteissa esimerkiksi lisälaitteen asennuksen jälkeen. Trukin jäännöskapasiteetti on tärkeä tieto erityisesti, jos kuorman painopiste sijaitsee edempänä kuin trukin kuormituksen painopiste-etäisyys on, tai kuormaa nostetaan tietyn korkeuden yli. 

Jäännöskapasiteettilaskelma tulee yleensä tarpeelliseksi, kun trukki varustellaan jollain erillisellä lisälaitteella. Jäännöskapasiteetti on yksi oleellisimmista asioista tietää konehankintaa tehtäessä ja samalla yksi turvallisen trukkikäytön perustermeistä.

Stage on työkoneiden pakokaasupäästöjä määräävän yleiseurooppalaisen luokituksen nimi. Käsitteenä se muistuttaa raskaiden ajoneuvojen EURO-luokitusta. Stage-luokitus tuli käyttöön EU:n vuonna 1997 asettaman direktiivin myötä. Stage-luokkia on kiristetty vuosien saatossa asteittain ja samalla myös sääntelyyn kuuluvien työkoneiden joukkoa laajennettu. 

Päästöt, joita Stage-luokituksella säädellään ovat: häkä eli hiilimonoksidi (CO), hiilivedyt (HC), typen oksidit (NOx), pienhiukkaset eli partikkelit (PM) sekä niiden määrä (PN) ja ammoniakkipäästöt (Stage-luokituksista III/IV alkaen). 

Stage V tuli voimaan kahdessa vaiheessa vuosina 2019–2020. Vuodesta 2019 lähtien Stage V-päästöluokka koski teholtaan alle 56 kW:n ja yli 130 kW:n moottoreita. Vuotta myöhemmin Stage V alkoi koskea myös 56–130 kW:n moottoreita. Stage V koskee alle 56 kW:n moottoreista vain dieselmoottoreita. Yli 56 kW:n moottoreista Stage V -vaatimukset koskevat kaikkia työkonemoottoreita. 

Stage V kattaa myös kaasukäyttöiset työkonemoottorit. Suomessa ja muualla Euroopassa Stage-luokituksia ohjaa tällä hetkellä EU-asetus 2016/1628.

Akkukapasiteetti kertoo akun sisältämä energiamäärän, joka yleensä ilmoitetaan ampeeritunteina (Ah). Ajovoima-akuissa Ah-lukema ilmoitetaan yleisesti C5 (5 h) purkuajan mukaisesti. Muita yleisesti käytettäviä purkuaikoja ovat C10 ja C20 (esim. starttiakuissa). 

Akkukapasiteetti määrittelee pitkälti sen, kuinka pitkään trukkia voidaan käyttää yhtäjaksoisesti täydellä latauksella. Todelliseen käyttöaikaan vaikuttavat monet tekijät, kuten nostotyön vaatima tehokkuus ja ajoetäisyydet.
 

Trukkikortti on puhekielinen termi kirjalliselle ajoluvalle, jonka työnantaja myöntää työntekijälle. Suomessa ei ole käytössä varsinaista viranomaisten myöntämää trukkikorttia, eli ”trukkikortin” voi laatia kuka tahansa trukkikoulutusta järjestävä toimija. 

Trukkikorttia parempi termi käytettäväksi on siis ajolupa ja lakisääteisesti sen myöntää yritys, jossa trukin käyttäjä työskentelee. Ajolupa on työnantajakohtainen ja se voidaan myöntää täysikäiselle työntekijälle, jonka kyvyistä ja taidoista työnantaja on vakuuttunut. Trukkikoulutus antaa hyvän perustan trukin oikeaoppiselle ja turvalliselle käytölle.